Teemat
Voidakseen hyvin vanhempina, me JAM:ssa kannustamme kaikkia vanhempia kiinnittämään huomiota näihin neljään tekijään: myönteisyys, ratkaisukeskeisyys, sosiaalisuus ja tunteet. Mutta miksi juuri nämä neljä?
Olemme kahlanneet läpi merkittävän määrän tutkimuksia ja vanhemmuuskirjallisuutta, ja havaitsimme, että juuri nämä neljä teemaa nousivat toistuvasti esille. Syvennyimme näihin teemoihin ja tunnistimme kaiken kaikkiaan 13 näihin liittyvää taitoa. Käyttämällä Spoonful of Awesome Parenting sovellusta vanhempi tulee oppimaan kaikki vanhemmuudessa tarvittavat psykologiset taidot, joiden myötä hän tulee löytämään itselleen luontaisen tavan olla vanhempi ja tulee rakastumaan tähän rankimmista rankimpaan lajiin, jota vanhemmuudeksikin kutsutaan.
Tässä ovat teemat ja niihin liittyvät taidot.
Myönteisyys
Hyvän huomaaminen
Aivojen kehityksen kiihkeä vaihe alkaa jo ennen syntymää, jatkuu varhaislapsuuden ajan ja tasaantuu sitten hieman noin kymmenen vuoden iässä. Ihmisen aivot ovat kuitenkin läpi elämän kehittyvä ja muuttuva elin, jonka kehitykseen voimme suuresti vaikuttaa. Kokemukset aktivoivat yhteyksien muodostumista aivoissa ja saman kokemuksen toistuminen vahvistaa yhteyksiä ja rakenteita, siinä missä synaptiyhteydet, joita ei käytetä, surkastuvat pois. Tunnekokemusten (kuten huomion kiinnittäminen hyvään) merkitys on osoittautunut tutkimuksissa yhä keskeisemmäksi.
Taitoja, joita opit käyttämällä sovellusta. Opin kiinnittämään huomiota hyviin asioihin ympärilläni. Opettelen huomaamaan hyvän itsessäni, lapsessani, perheessäni ja muissa ihmisissä. Vahvuuksien, onnistumisten ja kiitollisuudenaiheiden huomaaminen auttaa muuntamaan ajattelu- ja toimintatapojani sellaisiksi, että pikkuhiljaa huomaan tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin valtaavan elämääni.
Kannustaminen
Lapsen näkeminen erityisenä, utelias kiinnostus, arvon ja merkityksen näkeminen lapsessa ja hyväksyminen ovat voimakkaita kannustamisen keinoja. Kun haluat saada lapsen toimimaan tietyllä tavalla, kehu ja kannusta. Kun haluat, että sinua kehutaan ja kannustetaan, kehu ja kannusta muita. Hyvän jakaminen palautuu bumerangina sinulle takaisin.
Taitoja, joita opit. Opin luomaan itselle ja muille tilaisuuksia onnistua ja loistaa. Opettelen kannustamaan, kehumaan ja ihailemaan.
Myönteinen vuorovaikutus
Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa vastuu on aikuisella. Sen rakentuminen edellyttää muutoksia vanhemman mielen sisällä ja toiminnassa. Vanhempi onnistuu tässä, kun hän saa riittävästi aikaa ja tilaa purkaa omia kielteisiä ajatuksia ja tunteita. Se, miten vanhempi suhtautuu lapseen, muuttuu lapsen käsitykseksi itsestään. Myönteisen suhteen rakentumisessa jaetun ilon kokemuksilla on valtavan suuri merkitys.
Taitoja, joita opit. Opin miettimään, millaisia mielikuvia minulla on lapsestani. Kuuntelen, kysyn, puhun ja kiinnitän huomiota lapsen hyvään käytökseen. Opettelen tähtäämään myönteiseen vuorovaikutukseen.
Ratkaisukeskeisyys
Arjen pyöritys
Joskus on niin kiire hakata metsää, ettei ehdi terottaa kirvestä. Parhaiden arjen innovaatioiden jakaminen ja ideoiden lainaaminen muilta voi vähentää kokemusta omasta arjesta taistelutantereena ja tuoda kehiin kaivattua iloa. Oman vaatimustason sopeuttaminen arjen realiteettien kanssa on tärkeää kaikille mukavan arjen rakentamiseksi.
Taitoja, joita opit. Ylivoimaisen vaikeissa tilanteissa opin suhtautumaan itseeni ymmärtäväisesti ja yrittämään ensi kerralla paremmin. Opettelen ennakoimaan ja suunnittelemaan arkea sekä luovimaan muuttuvissa tilanteissa.
Tilanne päällä
Kielteiset ajatukset ovat osa tervettä ihmistä ja satunnainen hölmö käytös on sallittua. Täydellistä vanhempaa ei ole olemassakaan ja lapsen elämäntehtävä ei ole totella kaikessa. Myönteiseen ajatteluun pyrkiminen ei tarkoita, että kaikesta täytyy väkisin vääntää myönteistä. Myönteinen ajattelu voi kuitenkin kantaa vaikeuksien yli.
Taitoja, joita opit. Opin tekemään tilannearvioita ja vetämään rajoja toista kunnioittavalla tavalla. Opettelen olemaan joustavasti jämpti ja turvallinen auktoriteetti.
Ratkaisujen etsiminen
Nykyään puhutaan paljon hyvästä ja huonosta vanhemmuudesta. Tästä seuraa toisinaan se, että vanhempien ratkaisuja arvioidaan asteikolla hyvä tai huono. Tämä voi johtaa siihen, että vanhempi kokee syyllistyvänsä tekemiensä ratkaisujen vuoksi tai saattaa arvioida muiden ratkaisuja turhan jyrkästi omasta näkökulmastaan. Tässä on tavoitteena haastaa ajattelemaan asioita uudella tavalla ja myös kokeilemaan uusia ratkaisuja.
Taitoja, joita opit. Ongelmien näkemisen sijasta harjoittelen ratkaisukeskeistä ajattelua.
Sosiaalisuus
Läheisyys
Kosketus lisää hyvinvointia; se rauhoittaa, parantaa keskittymiskykyä ja unen laatua. Kosketus vähentää stressiä, ärtyneisyyttä ja levottomuutta. Esimerkiksi syli rauhoittaa lapsen aivoja ja suojaa niitä liioilta virikkeiltä. Vasta turvaa kokiessaan lapsen aivot voivat käsitellä ja järjestellä aistimuksia tiedoksi. Läheisyydellä on monta muotoa ja kosketus on voimakas sanattoman viestinnän muoto. Oman tavan löytäminen on tärkeintä.
Taitoja, joita opit. Opettelen olemaan tietoisesti läheinen, läsnä ja lähellä lapsiani, perhettäni ja muuta yhteisöä. Opettelen tunnistamaan, minkälaista läheisyyttä minä tarvitsen ja minkälaista muut tarvitsevat.
Läheisiin tutustuminen
Turvallisen kiintymyssuhteen kivijalka on myönteinen käsitys itsestä ja muista. Tämä ilmenee hyvänä itsetuntona ja psyykkisenä hyvinvointina. Läheiseen tutustuminen ja näkeminen myönteisen realistisesti edesauttaa turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Sisäistys siitä, että minusta pidetään juuri tällaisena kuin olen, kulkee käsi kädessä sen kanssa, miten aikuinen suhtautuu lapseen.
Taitoja, joita opit. Opin tutustumaan lapsiini ja perheeseeni. Opettelen tunnistamaan omia ja muun perheen mielialoja, temperamentteja, toiveita ja unelmia. Esimerkiksi toisen perheenjäsenen temperamenttipiirteiden tiedostaminen voi helpottaa vuorovaikutusta ja auttaa löytämään myönteisiä puolia monenlaisista lapsista, aikuisista ja perheistä. Tutustumalla toisiin, opin lisää itsestäni vanhempana.
Verkosto
Vanhemmuus on joukkuelaji. Sparrailu, vanhempien välinen solidaarisuus ja keskinäinen kannustava puhe on tärkeä lähtökohta sille kokemukselle, että vanhemmuus on jaettua ja kivaa. Sanotaan, että paras tapa oppia jokin asia, on opettaa se toiselle. Tässä yhteydessä voidaan ajatella, että taitojen jakaminen palvelee samaa tarkoitusta.
Taitoja, joita opit. Opin olemaan itselleni sopivalla vanhempiyhteisön jäsen ja kasvattamaan positiivista keskinäistä riippuvuutta. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden kokemus antaa voimia toteuttaa vanhemmuutta omalla tyylilläni.
Tunteet
Tunteiden tunnistaminen
Tunteet luovat pohjan kaikelle ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Itsetuntemus ja tunnetaidot rakentuvat vuorovaikutuksessa muiden kanssa läpi koko elämän ja tunnetaitoja voi opetella. Ajatukset, tunteet, käyttäytyminen ja kehonreaktiot muodostavat toisiinsa vaikuttavan kehän, joka voi olla toimiva tai toimimaton. Toimiva kehä on sellainen, jossa ihminen uskoo onnistuvansa, saa hyvän olon tunteen ja luottaa taitoihinsa.
Taitoja, joita opit. Opettelen tunnistamaan erilaisia tunnetilojani, kertomaan tunteistani ja sallimaan perheenjäsenten tunneilmaisut. Yritän ymmärtää ja myötäelää toisten tunteita, näytän lapsille mallia tunteiden ilmaisusta.
Hyvän muisteleminen
Muistellessa ihminen rakentaa identiteettiään. Menneisyyden muistelu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja ymmärtää elettyä elämää ja itseä; se jäsentää omaa ainutlaatuisuuden kokemusta sekä vahvistaa minuuden tunnetta, itsearvostusta ja hyväksyntää itseä kohtaan. Vaikeiden asioiden kohdalla voi keskittyä siihen, miten niistä on selvinnyt. Tulevaisuuden muistelussa nykypäivää lähestytään tulevaisuudesta käsin ja tehdään näkyväksi niitä asioita, joita on tehtävä päästäkseen tavoiteltavaan tulevaisuuteen.
Taitoja, joita opin. Opin muistelemaan mennyttä ja tulevaa. Opettelen viipyilemään hyvissä ajatuksissa ja tunnetiloissa.
Keventäminen
Aivojen terveys määrittää pitkälti ihmisen terveyden tilaa. Stressi hidastaa solujen uusiutumista ja voimakas pitkittynyt stressi voi jopa tappaa aivosoluja. Aivot toimivat kiinteässä yhteistyössä koko kehon solujen ja välittäjäaineiden kanssa, ja elämäntavat vaikuttavat aivojen kuntoon. Aivojen ali- tai ylikuormitustila ilmenee muisti-, oppimis- ja keskittymishäiriöinä sekä mielialojen aallonpohjina. Aivot voivat hyvin, kun niitä käytetään ja rasitetaan sopivassa suhteessa lepoon ja palautumiseen. Ajoittainen hällä väliä - ei huvita - en jaksa –asenne on ihmiselle kullanarvoinen taito, jota kannattaa harjoitella päivittäin.
Taitoja, joita opit. Opin laskemaan kierroksia, menemään sieltä, missä aita on matalin sekä alittamaan omat ja ympäristön odotukset. Opettelen sulattamaan hankalia tilanteita ja asioita leikkisyydellä ja huumorilla. Opettelen tuomaan iloa yhteisiin hetkiin. Opin suhtautumaan asioihin kevyemmin.
Itsemyötätunto
Ylämäet ja alamäet ovat osa elämää. Tärkeintä ei ole onnistuminen, vaan parhaansa yrittäminen. Asioiden huomaaminen ja niiden pitäminen mielessä riittää muuttamaan sitä, miten suhtaudut itseesi. Pienillä teoilla ja toistolla on iso merkitys.
Taitoja, joita opit. Opettelen lataamaan akkujani joka päivä ja tekemään päivittäin hyvää mieltä tuottavia asioita. Suhtaudun lempeästi itseeni, hyviin ja huonoihin ratkaisuihin, riitoihin, kielteisiin ajatuksiin ja epäonnistumisiin. Opettelen palkitsemaan itseäni ja suhtautumaan itseeni myötätuntoisesti.
References
Aalto, I. 2004. Kerrottu isyys. Kahden sukupolven miesten isyyskertomuksia. TANE-julkaisuja 2004:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta.
Aaltonen, T., Ahonen, P., & Pajunen, H. 2015. Merkityksen kokemus. Kustannusosakeyhtiö Auditorium.
Aamulehti. 2017. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: On yksi ainoa oikea tapa kiittää lasta. https://www.aamulehti.fi/a/201175511
Ainsworth, M. & Bowlby, J. 1965. Child Care and the Growth of Love. London: Penguin Books.
Ainsworth, M. 1967. Infancy in Uganda: Infant Care and the Growth of Love. Baltimore: Johns Hopkins University Press.
Ainsworth, M., Blehar, M. C., Waters, E. & Wall, S. 1978. Patterns of Attachment: A Psychological Study of the Strange Situation. Hillsdale, NJ: Erlbaum.
Aivoliitto. 2018. Aivot rakastavat liikuntaa. 26.10.2018. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/liikunta/aivot-rakastavat-liikuntaa
Alon, T. M., Doepke, M., Olmstead-Rumsey, J. & Tertilt, M, valmisteluasiakirja, 2020. The Impact of COVID-19 on gender equality. Working Paper 26947. National Bureau of Economic Research. Cambridge. https://www.nber.org/papers/w26947.pdf
Altena, E., Baglioni, C., Espie, C. A., Ellis, J., Gavriloff, D., Holzinger, B., Schlarb, A., Frase, L., Jernelöv, S., Riemann, D. 2020. Dealing with sleep problems during home confinement due to the COVID‐19 outbreak: Practical recommendations from a task force of the European CBT‐I Academy. Journal of Sleep Research. https://doi.org/10.1111/jsr.13052
American Psychological Association. Stress in America 2020. Stress in the Time of COVID-19. Volume One. May 2020. https://www.apa.org/news/press/releases/stress/2020/stress-in-america-covid.pdf
Aunola, K. & Sorkkila, A. 2019. Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät –tutkimus (VoiKu). Jyväskylän Yliopisto. https://tinyurl.com/s5oblg5
Bartholomew, M. K., Schoppe-Sullivan, S. J., Glassman, M., Kamp Dush, C. M. & Sullivan, J. M. 2012. New Parents’ Facebook Use at the Transition to Parenthood. Family Relations - Interdisciplinary Journal of Applied Family Science. 61(3), 455-469.
Baumrind, D. 1966. Effects of Authoritative Parental Control on Child Behavior, Child Development, 37(4), 887-907.
Baumrind, D. 1967. Child care practices anteceding three patterns of preschool behavior. Genetic Psychology Monographs, 75(1), 43-88.
Bergman, L. & Magnusson, D. 1997. A person-oriented approach in research on developmental psychopathology. Development and Psychopathology, 9, 291-319.
Bernhardt, J. M. & Felter, E. M. 2004. Online pediatric information seeking among mothers of young children: Results from a qualitative study using focus groups. Journal of Medical Internet Research, 6(1).
Blaffer, H. S. 2000. Mother Nature. Maternal instincts and how they shape the human species. New York: Ballantine Book, 1-723.
Blair, L. 2011. Birth order - What Your Position in the Family Really Tells You About Your Character. Piatkus Books.
Blum, D. 2003. Love at Goon Park: Harry Harlow and the Science of Affection. Wiley, Chichester.
Bowlby, J. 1960. Separation anxiety. International Journal of Child Psychoanalysis 4t: 89-113.
Bowlby, J. 1969. Disruption of affectional bonds and its effects on behavior. Canada’s Mental Health Supplement, 12(59).
Bowlby, J. 1973. Separation: Anxiety & Anger. Vol. 2 of Attachment and loss London: Hogarth Press; New York: Basic Books; Harmondsworth: Penguin.
Bowlby, J. 1974. Attachment - volume one of Attachment and Loss (3 ed.). London: Hogarth press.
Brandth, B. & Kvande, E. 1998. Masculinity and child care: the reconstruction of fathering. The Sociological Review 46(2), 293-313.
Bray, L., Carter, B., Sanders, C., Blake, L. & Keegan, K. 2017. Parent-to-parent peer support for parents of children with a disability: A mixed method study. Patient Education and Counselling, 100(8), 1537-1543.
Bögels, S. & Restifo, K. 2014. Mindful Parenting. A Guide for Mental Health Practitioners. Part of the Mindfulness in Behavioral Health book series (MIBH).
Böök, M. L. & Mykkänen, J. 2019. Finnish Mothers´and Fathers´Constructions of and Emotions in Their Daily Lives. Scandinavian Journal of Educational Research, 63(3), 412-426.
Cacciatore, R. 2018. Kiukkukirja, Aggressiokasvattajan käsikirja vauvasta kouluikään. Toim. Hurme, V. Väestöliitto. https://tinyurl.com/tmvnvx6
Carney, L. D., 2014. The Cry of the Child and its Relationship to Hearing Loss in Parental Guardians and Health Care Providers. EKU Libraries Research Award for Undergraduates. https://tinyurl.com/sct6l86
Ceder, J. 2017. Mindful Parenting: How to Respond Instead of React. The Gottman Institute. A Research-Based Approach to Relationships.
Chugani, H., Behen, M., Muzik, O., Juhasz, C., Nagy, F. & Chugani. D. 2001. Local brain functional activity following early deprivation: a study of post-institutionalised Romanian orphans. Neuroimage, 14, 1290-1301.
Coleman, P. K. & Hildebrandt Karraker, K. 2003. Maternal self‐efficacy beliefs, competence in parenting, and toddlers' behavior and developmental status. Infant Mental Health Journal, 24 (2), 126-148.
Coyne, L. W., Gould, E. R., Grimaldi, M., Wilson, K. G., Baffuto, G. & Biglan, A. 2020. First Things First: Parent Psychological Flexibility and Self-Compassion during COVID-19. Behavior Analysis in Practice. Association for Behavior Analysis International. https://doi.org/10.1007/s40617-020-00435-w
Danielsbacka, M. 2016. Grandparental investments and family dynamics in contemporary Europe. Doctoral dissertation. University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social and Public Policy.
Davies, D. P. 1994. Ethnicity and the sudden infant death syndrome: an introduction. Early Human Development, 38, 139-141.
Dettling, A., Gunnar, M. & Donzella, B. 1999. Cortisol levels of young children in full-day childcare centres. Psychoneuroendocrinology, 24, 519-536.
Dettling, A., Parker, S., Lane, S., Sebanc, A. Gunnar, M. 2000. Quality of care and temperament determine changes in cortisol concentrations over the day for young children in childcare. Psychoneuroendocrinology, 25, 819-836.
Donath, O. 2015. Choosing motherhood? Agency and regret within reproduction and mothering retrospective accounts. Women's Studies International Forum 53, 200-209.
Donath, O. 2015. Regretting motherhood: a sociopolitical analysis. Signs: Journal of Women in Culture and Society 40(2), 343-367.
Drentea, P. & Moren-Cross, J. L. 2005. Social capital and social support on the web: the case of an internet mother site. Sociology of Health & Illness, 27(7), 920-943.
Dunderfelt, T. 2016. Läsnäoleva kohtaaminen. PS-kustannus.
Dunderfelt, T. 2017. Iloiseksi. Nykyajan parisuhteen huikeat mahdollisuudet. Dialogia Oy.
Dunderfelt, T. 2017. Valoisaksi. Henkisen Psykologian opas. Viisas Elämä.
Edelstein, R. S., Wardecker, B. M., Chopik, W. J., Moors, A. C., Shipman, E. L. & Lin, N. J. 2014. Prenatal Hormones in First-Time Expectant Parents: Longitudinal Changes and Within-Couple Correlations. American Journal of Human Biology. https://tinyurl.com/t2l9jff
Erkko, A. & Hannukkala, M. 2013. Mielenterveys voimaksi. Käsikirja nuorisotyön ammattilaisille. Suomen Mielenterveysseura.
Erkko, A. 2019. Uraäidin selviytymisopas. Tarinoita ruuhkavuosien kuningattarilta. Atena Kustannus Oy.
Eurostat. 2016. Analytic report on subjective well-being. https://tinyurl.com/rw92vho
Falbo, T. 1982. Only children in America. In Lamb, M. & Sutton-Smith, B. (Eds.) Sibling relationships. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates.
Field, T. 2001. Touch. Massachusetts: The MIT Press.
George, C. & Solomon, J. 2008. Attachment and caregiving: the caregiver behavioural system. In Cassidy, J. and Shaver, P. R. (Eds.), Handbook of attachment. Theory, research and clinical applications (2nd ed). New York: The Guildford Press, 649-670.
Gergely, G. & Watson, J. 1996. The social biofeedback theory of parental affect-mirroring. International Journal of Psychoanalysis, 77, 1181-1212.
Gerhardt, S. 2004. Why love matters. How affection shapes a baby´s brain? Routledge.
Gerhardt, S. 2010. Parenting & Early Child Development. International Play Therapy World Congress 2010.
Gleitman, H., Fridlund A. J. & Reisberg D. Psychology. 2003. Sixth Edition. W. W. Norton & Company.
Grandell, R. 2015. Itsemyötätunto. Tammi.
Granholm, s. 2010. Tarinoidut äitiydet; Äitiyden muovaama kokemus itsestä ja elämästä. Pro Gradu tutkielma. Tampereen yliopisto.
Gunnar, M. & Donzella, B. 2002. Social regulation of the cortisol levels in early human development. Psychoneuroendocrinology, 27, 199-220.
Hahn-Holbrook, J., Holbrook, C., & Haselton, M. G. 2011. Parental precaution: Neurobiological means and adaptive ends. Neuroscience & Biobehavioral Reviews 35(4), 1052-1066.
Hall, W. & Irvine, V. 2008. E-communication among mothers of infants and toddlers in a community-based cohort: a content analysis. Journal of advanced nursing, 65(1), 175-183.
Hand, K., Baxter, J., Carroll, M. & Budinski, M. 2020. Families in Australia Survey: Life during COVID-19. Report no. 1. Early findings. Australian Institute of Family Studies. https://aifs.gov.au/sites/default/files/publication-documents/covid-19-survey-report_1_early_findings_0.pdf
Hansén, A. 2019. Skärmhjärnan: hur en hjärna i osynk med sin tid kan göra oss stressade, deprimerade och ångestfyllda. Bonnier Fakta.
Hanson, R. 2015. Hardwiring Happiness: How to reshape your brain and your life. Ebury Publishing.
Harmful Noise Levels, HealthLinkBC, https://tinyurl.com/y42wnxtb
Hay D.F., Pawlby S., Sharp D., Asten P., Mills A., & Kumar R. 2001. Intellectual problems shown by 11‐year‐old children whose mothers had postnatal depression. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 42, 871-889.
Helasti, P. 2014. Tunteet löytyvät Kehonkartasta. Mielenterveys. https://tinyurl.com/vmc9w8s
Heljakka, K. 2020. Pandemic toy play against social distancing: Teddy bears, window-screens and playing for the common good in times of self-isolation. WideScreen. http://widerscreen.fi/numerot/ajankohtaista/pandemic-toy-play-against-social-distancing-teddy-bears-window-screens-and-playing-for-the-common-good-in-times-of-self-isolation/
Helkama, K., Myllyniemi, R. & Liebkind, K. 2015. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Edita.
Helsingin Sanomat. 20.10.2019. Vuoden jutut: Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”
Helsingin Sanomat. 30.10.2019. Rakkauden luokkaerot. https://www.hs.fi/elama/art-2000006289595.html
Helsingin Sanomat. 3.5.2020. Koronakevät rentoutti joidenkin perheiden arkea, mutta toisissa ollaan nyt äärirajoilla - yli 600 lukijaa kertoi, miten poikkeustila näkyy perheessä. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006495070.html
Hermansson, E. 2008. Terve lapsi - Lapsiperheen lääkärikirja. WSOY.
Hermansson, E. 2012. Isän osallistuminen ja sitoutuminen lapsen hoitoon. Duodecim Terveyskirjasto. 1.7.2012. https://tinyurl.com/tltkunm
Hirsjärvi, S. & Laurinen, L. 2004. Lempeästi mutta lujasti - Suomalaisia sanontoja ja arkiuskomuksia kasvatuksesta. WSOY
Huotilainen, M. & Moisala, M. 2018. Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma-kustannus.
Huotilainen, M. & Saarikivi, K. 2018. Aivot työssä. Helsinki: Otava
Huotilainen, M. 2019. Näin aivot oppivat. Jyväskylä: PS-Kustannus
Hurme, T. 2014. Älypuhelin voi loukata työtovereita. Työterveyslaitos. Työpiste verkkolehti. https://tinyurl.com/vzrydy3
Hänninen, S. 2000. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Väitöskirja. Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print.
Ijäs, K. 2004. Isovanhemmat muutosten keskellä. Kirjapaja.
Ikonen, R., Ruohotie, P., Ezeonodo, A., Mikkola, K. & Kosinen, K. 2015. Kenguruhoito. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Isomäki, H. & Uusitalo, N. 2017. Aivotaidot - Käytä päätäsi paremmin. Gummerus.
James, W. 1890. Principles of Psychology. Dover Publications Inc.
Janouch, K. 2007. Lasten kanssa: odotusajasta murrosikään. Otava.
Jerrim, J., Lopez-Agudo, L. A. & Marcenaro-Gutierrez, O. D. 2020. Does it matter what children read? New evidence using longitudinal census data from Spain, Oxford Review of Education. 10.1080/03054985.2020.1723516
Joutsenniemi, K. & Mustonen, V. 2013. Ruuhkataidot. Iloa vanhemmuuteen. Kustannus Oy Duodecim.
Juusola, M. 2009. Äidin voimakirja. Otava.
Järvinen, K. & Kolbe, L. 2008. Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa: nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Kirjapaja.
Järvinen, K. & Kolbe, L. 2019. Sopivia ja sopimattomia - Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde. Kirjapaja.
Kankkonen, M. & Suutarla, A. 2006. MLL Vanhemman työkirja. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Keltikangas-Järvinen, L. 2012. Pienen lapsen sosiaalisuus. WSOY.
Kemppainen, J. 2001. Kotikasvatus kolmessa sukupolvessa. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. 2013. Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa. Ohjekirja vastasyntyneen vanhemmille. https://tinyurl.com/tqfgf27
Kinnunen, U. & Feldt, T. (2005). Stressi työelämässä. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.), Työ leipälajina, 13-37. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kinnunen, T. 2006. Vertaistuki erityislapsen vanhempien voimavarana. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteen laitos, Jyväskylän yliopisto.
Kinnunen, U., Feldt, T., de Bloom, J. & Korpela, K. 2015. Patterns of daily energy management at work: Relations to employee well-being and job characteristics. International Archives of Occupational and Environmental Health 88(8).
Korhonen, S. & Holopainen, L. 2015. Vanhempana vahvemmaksi - kohti myönteistä vuorovaikutusta.
Korvela, P. & Tuomi-Gröhn, T. 2014. Arjen rakentuminen ja rytmit perhe-elämän käännekohdissa. Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 9.
Kosola, S., Moisala, M. & Ruokoniemi, P (toim.). 2019. Lapset, nuoret ja älylaitteet – Taiten tasapainoon. Duodecim. Helsinki.
Kovanen, P. 2004. Oppiminen ja asiantuntijuus varhaiskasvatuksessa. Varhaisen oppimaan ohjaamisen suunnitelma erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjauksessa. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
Kuusisto, R. 24.9.2012. Kätilö ja terveydenhoitaja neuvolassa, 24.9.2012 https://yle.fi/uutiset/3-9651748
Laatikainen, T. 2010. Vertaistoiminta kannattaa. Asumispalvelusäätiö ASPA.
Lampinen, A. 2016. Älä palaudu liian nopeasti synnytyksestä. Kätilötalo. https://tinyurl.com/tqlpegb
Landgren, K. & Hallström, I. 2011. Parents´ experience of living with a baby with infantile colic - a phenomenological hermeneutic study. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 25, 317-324.
Lapsen ääni 2020: Lasten näkemyksiä koronakeväästä. Stressi, huoli ja yksinäisyys - Koronapandemian vaikutukset lasten ja nuorten elämään. Pelastakaa lapset ry. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/pelastakaalapset/main/2020/05/22105112/Lapsen_aani_2020_FI_web.pdf
Latvala, R. 9.10.2018. Itsemyötätunto – Miten olla ystävällinen itselle? Psykologiaa.com. https://tinyurl.com/vfjrc3j
Leung, A. K. D. & Robson, W. L. M. 1991. Sibling Rivalry. Clinical Pediatrics, 30(5), 314-317.
Levine, S. 2001. Primary social relationships influence the development of the HPA axis in the rat. Physiology and Behavior, 73(3), 255-260.
Lockwood, R., Kitzmann, K. & Cohen, R. 2001. The impact of sibling warmth and conflict on children’s social competence with peers. Child Study Journal 31(1), 47 - 69.
Lyytikäinen, K. 2017. Turhaa ja tarpeellista: Lapsenhuoneen tavaroista lasten lahjoihin. Master’s Thesis. University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management.
Lönnqvist., J., Heikkinen, M., Henriksson, M., Marttunen, M., & Partonen, T. 2001. Psykiatria. 2. painos. Duodecim, Karisto Oy
Maccoby, E.E. & Martin, J.A. 1983. "Socialization in the context of the family: Parent-child interaction" teoksessa Mussen, P.H.; Hetherington, E.M. (toim.). Manual of child psychology, Vol. 4: Social development. New York: John Wiley and Sons. pp. 1–101.
Madge, C. & O’Connor, H. 2006. Parenting gone wired: empowerment of new mothers on the internet? Social and Cultural Geography, 7(2), 199-220.
Maloney-Krichmar, D. & Preece, J. 2005. A multilevel analysis of sociability, usability, and community dynamics in an online health community. ACM Transactions on Computer-Human Interaction, 12(2), 201-232.
Maron, A.-D. 9.11.2016. 10 kiehtovaa faktaa norsuista. National Geographic Suomi.
McKenna, J. 2000. Cultural influences on infant sleep biology and the science that studies it: toward a more inclusive paradigm. In Sleep and Breathing in Children: A Developmental Approach. (Eds) Loughlin, G., Carroll, J., & Marcus, C., New York: Marcel Dekker.
McLearn, K. T., Minkovitz, C. S., Strobino, D. M., Marks, E., & Hou, W. 2006. Maternal Depressive Symptoms at 2 to 4 Months Post Partum and Early Parenting Practices. Archives of Pediatrics and Adolescent Medicine. 160(3), 279-284.
Mercer, R. T. 2004. Becoming a mother versus maternal role attainment. Journal of Nursing Scholarship, 36(3), 226-232.
Metsäpelto, M-L. & Pulkkinen, L. 2004. Vanhempien kasvatustyylit ja psykososiaalinen toimintakyky. Psykologia 03/04, 212-221.
Meunier, J-C. & Roskam, I. 2008. Self-Efficacy Beliefs Amongst Parents of Young Children: Validation of a Self-Report Measure. Journal of Child and Family Studies, 18(5), 495-511.
Meyers, S. A. 1999. Mothering in context: Ecological determinants of parent behavior. Merrill-Palmer Quarterly, 45, 332- 357.
Mielenterveystalo, Terveyskylä, https://www.terveyskyla.fi/
Miller, P. 2006. Benefits of On-Line Chat for Single Mothers. Journal of Evidence-Based Social Work, 3(3), 167-181.
Morelli, G.A., Rogoff, B., Oppenheim, D., & Goldsmith, D. 1992. Cultural variation in infants’ sleeping arrangements: Questions of independence. Developmental Psychology, 28, 604-613.
Morris, D. 2008. Amazing baby. Firefly Books.
Munnukka, T. 2001. Virtuaalihiekkalaatikko: Äitien kokemuksia internetin postituslistoista arjen apuna. Yhteiskuntapolitiikka-YP, 66(6), 513-522.
Murray, L., Cooper, P. J., Wilson, A. & Romaniuk, H. 2003. Controlled trial of the short- and long-term effect of psychological treatment of post-partum depression: 2. Impact on the mother-child relationship and child outcome. The British Journal of Psychiatry, 182(5), 420-427.
Mykkänen, J. 2010. Isäksi tulon tarinat, tunteet ja toimijuus. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 382. Jyväskylän Yliopisto.
Mäkelä, J. 2003. Piirteitä aivojen varhaisesta kehityksestä, Teoksessa Äidin ja lapsen varhainen vuorovaikutus. WSOY.
Mäkelä, J. 2005. Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Suomen Lääkärilehti, 14, 1543-1549.
Mäkelä, J. 2012. Kiintymys. Perheneuvolaverkoston koulutus- ja kehittämispäivä. https://tinyurl.com/wjg7tdq
Mäkelä, J. 2012. Perheneuvolaverkoston koulutus- ja kehittämispäivä 8.10.2012.
Mäkelä, J. 2017. Lastenpsykiatri: Lapsia ei pitäisi kieltää liikaa - vanhemmat vaikeuttavat työtään kasvattajina. YLE 6.6.2017.
Mäkelä, J. 2017. THL. Vanhemmuuden tuki on hyvinvointityön keskeinen ydin. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017.
Mäntymaa, M. & Tamminen, T. 1999. Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psyykkinen kehitys. Duodecim 115(22), 2447-2453.
Neff, K. 2011. Self-Compassion: The Proven Power of Being Kind to Yourself. William Morrow.
Nuorten Mielenterveystalo. Mielenterveyden vahvistaminen. Tunteet haltuun. https://tinyurl.com/org2ut9
Nurmiranta, H., Leppämäki, P. & Horppu, S. 2018. Kehityspsykologiaa lapsuudesta vanhuuteen. Kirjapaja.
Nätkin, R. 1997. Kamppailu suomalaisesta äitiydestä: maternalismi, väestöpolitiikka ja naisten kertomukset. Väitöskirja. Gaudeamus.
O’Connell, 2019. Global toy market spend per child 2015, by country. Statista.
O’Hara, G. 1989. The World of the Baby: A Celebration of Infancy through the Ages. New York, NY: Doubleday.
Pantic, I. 2014. Online Social Networking and Mental Health. Cyberpsychology, Behavior and Social Networking, 17(10), 652-657.
Parker, G., Parker, I. & Brotchie, H. 2006. Mood state effects of chocolate. Journal of Affective Disorders, 92(2-3), 149-159.
Parkkinen, M. 2019. Hyvä/paha tavara. Etnografinen analyysi suomalaisten KonMari-järjestäjien tavarasuhteesta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaali- ja kulttuuriantropologia.
Partinen, M. & Huovinen, M. 2007. Terve uni. WSOY.
Pesonen, A-K. 2017. Aivot ja väsymys. Miksi äiti ei muista, minne on menossa? 28.6.2017 YLE. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/19/aivot-ja-vasymys-miksi-aiti-ei-muista-minne-menossa
Plantin, L. & Daneback, K. 2009. Parenthood, information and support on the internet. A literature review of research on parents and professionals online. BMC Family Practice, 34(10).
Priddis, H. S., Keedle, H. & Dahlen, H. 2018. The Perfect Storm of Trauma: The experiences of women who have experienced birth trauma and subsequently accessed residential parenting services in Australia. Journal of the Australian College of Midwifes, 31(1), 17-24.
Pulkkinen, L. 2002. Mukavaa yhdessä - Sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys. PS-kustannus.
Puura, K., & Tamminen, T. 2016. Pikkulapsipsykiatria - ei tarua vaan todellisuutta. Duodecim. 132(10), 951-959.
Quirke, E., König, H-H. & Hajek, A. 2019. Association between caring for grandchildren and feelings of loneliness, social isolation and social network size: a cross-sectional study of community dwelling adults in Germany. BMJ Open.
Race, K. 2014. Mindful Parenting: Simple and Powerful Solutions for Raising Creative, Engaged, Happy Kids in Today’s Hectic World states that there are key factors to mindful parents.
Ranssi-Matikainen, H. 2012. Yhdessä sittenkin: Kokemukset erokriisistä, vertaistuesta ja muutoksesta parisuhteessa. Väitöskirja. University of Helsinki, Faculty of Theology. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja.
Raphael-Leff, J. 2005. Psychological processes of childbearing (fourth ed.). Guildford: Anna Freud Centre, 1-578.
Raudasoja, M., Sorkkila, M., Laitila, A. & Aunola, K. (2022). ”I feel many contradictory emotions” – Finnish mothers’ discursive struggles with motherhood. Journal of Marriage and Family. DOI: 10.1111/jomf.12828.
Reed, R., Sharman, R., & Inglis, C. 2016. Women’s descriptions of childbirth trauma relating to care provider actions and interactions. BMC Pregnancy Childbirth, 17, 1-10.
Reicher, S. & Drury J. 2021. Pandemic fatigue? How adherence to covid-19 regulations has been misrepresented and why it matters. BMJ 2021;372:n137. https://www.bmj.com/content/372/bmj.n137
Reijneveld, S. A., Van der Wal, M. F., Brugman, E., & Hira Sing, R. A. 2004. Infant crying and abuse. The Lancet, 364, 1340-1342.
Richter, D., Krämer, M. D., Tang, N. K. Y., Montgomery-Downs, H. E., & Lemola, S. 2019. Long-term effects of pregnancy and childbirth on sleep satisfaction and duration of first-time and experienced mothers and fathers. Sleep.
Riihonen, R. 2018 Rakkauden kääntöpuoli on aina huoli omasta lapsesta. https://tinyurl.com/v6hpjeu
Robson, K. M., & Kumar, R. 1980. Delayed Onset of Maternal Affection after Childbirth. British Journal of Psychiatry, 136, 347-353.
Roskam, I., Aguiar, J., Akgun, E. et al. 2021. Parental Burnout Around the Globe: a 42-Country Study. Affec Sci 2, 58–79 (2021). https://doi.org/10.1007/s42761-020-00028-4
Ruusunen, A. 2013. Diet and Depression: An Epidemiological Study. University of Eastern Finland, Dissertations in Health Sciences, No 185.
Rönkä, A., Kinnunen, U. & Sallinen, M. 2005. Lapset, vanhempien työ ja perheen arki. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.), Työ leipälajina, 287-309. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Sanders, M. R. & Woolley, M. L. 2005. The relationship between maternal self‐efficacy and parenting practices: implications for parent training. Child: Care, Health and Development, 31(1), 65-73.
Sayer, L., & Gornick, J. 2011. Cross-National Variation in the Influence of Employment Hours on Child Care Time. European Sociological Review.
Schore, A. 1994. Affect Regulation and the Origin of the Self. Erlbaum, Hillsdale, NJ.
Schönbeck, E. 2009. Vanhin, nuorin vai katraan keskeltä: Miten paikka sisaruussarjassa vaikuttaa elämääsi? Hämeenlinna: Karisto Oy.
Sears, W. & Sears, M. 2008. Kiintymysvanhemmuuden kirja. Onnellisen vauvan hoito-opas. Green Spot Media Farm.
Shilling, V., Morris, C., Thompson-Coon, J., Ukoumunne, O., Rogers, M. & Logan, M. S. 2013. Peer support for parents of children with chronic disabling conditions: a systemic review of quantitative and qualitative studies. Developmental Medicine & Child Neurology, 55, 602-609.
Sin, N. L. & Lyubomirsky, S. 2009. Enhancing well-being and alleviating depressive symptoms with positive psychology interventions: a practice-friendly meta-analaysis. Journal of Clinical Psychology, 65, 467-487.
Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.). 2012. Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Sanoma Pro Oy.
Sinkkonen, J. 1998. Yhdessä isän kanssa. Helsinki: WSOY.
Sinkkonen, J. 2015. Luento Rakkaudesta vauvaan -tilaisuudessa. Meidän perhe- ja Vauva -lehti.
Sinkkonen, J. 2018. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: On yksi ainoa oikea tapa kiittää lasta. Aamulehti 1.9.2018.
Sneck, P. 2018. Riikka Koivisto luuli 12-vuotiaana kuolevansa, nyt hän puhuu kuolevien kanssa päivittäin – Kuolinvuoteella kaduttaa vain yksi asia. Iltalehti, Terveys, 3.11.2018.
Soinila, S. 2018. Musiikki antaa aivoille siivet. Aivoliitto. https://tinyurl.com/r53bqw6
Sokolov, A. N., Pavlova, M. A., Klosterhalfen, S. & Enck, P. 2013. Chocolate and the brain: Neurobiological impact of cocoa flavanols on cognition and behavior. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 37(10), Part 2, 2445-2453.
Sorkkila, M., & Aunola, K. 2020. Risk factors for parental burnout among Finnish parents: The role of socially prescribed perfectionism. Journal of Child and Family Studies, 29, 648-659.
Spaak, Jenna. 2017. Kiintymyssuhteen merkitys lapsen psyykkisessä kehityksessä. Integroiva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Stern, D. N. & Bruschweiler-Stern, N. 1998. The birth of a mother. How the motherhood experience changes you forever. Basic Books.
Stern, D. N. 1995. The motherhood constellation: A unified view of parent–infant psychotherapy. Basic Books.
Studio55.fi. 2012. Äidit eivät rakastu vauvaansa – 60-luvulla masennusta ei edes ollut. https://tinyurl.com/uhswpfr
Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö. Helsinki: Tilastokeskus.
Synnytyksen ABC. 9.2.2017. Synteettinen oksitosiini ja synnytyksen jälkeinen masennus. https://tinyurl.com/vj39mga
Tahvanainen, S. 2017. Pääosassa valvova äiti. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
Taipale, V. 2002. Isoäitikirja. WSOY.
Tamminen, T. 2014. Yhteinen, jaettu ilo. Tuula Tammisen juhlaesitelmä Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittokokouksessa 15.6.2014. https://leikkipaiva.fi/jaettu-ilo/
Taylor, A., Atkins, R., Kumar, R., Adams, D. & Glover, V. 2005. A new Mother-to-Infant Bonding Scale: links with early maternal mood. Archives of Women´s Mental Health, 8(1), 45-51.
Terävä, J., & Böök, M. L. 2019. Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen: mitä, miksi ja miten? Teoksessa P. Hietanen, V. Keinonen, & M. Kettunen (toim.) Yhteistyövanhemmuuden käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto.
Thompson, J. A. & Halberstadt, A., G. 2008. Children's Accounts of Sibling Jealousy and Their Implicit Theories about Relationships. Social Development, 17(3).
Thorstensson, S., Hertfelt Wahn, E., Ekström, A. & Langius-Eklöf, A. 2012. Evaluation of the Mother-to-Infant relation and feeling scale: Interviews with first-time mothers’ for feelings and relation to their baby three days after birth. International Journal of Nursing and Midwifery, 4(1), 8-15.
Trivers, R. 1972. Parental investment and sexual selection. In B. Campbell (Ed.), Sexual selection and the descent of man (pp. 1871–1971). Chicago: Aldine.
Tunteiden kanssa taitavasti. Mieli - Suomen mielenterveys ry. https://tinyurl.com/qp5rwsv
Ursprung, H., Zimmermann, C. & Krapf, M. 2014. Parenthood and productivity of highly skilled labor: evidence from the groves of academe. Federal Reserve Bank of St. Louis 2014-1, University of Zurich.
Van Reenen, S. L. & Van Rensburg, E. 2013. The influence of an unplanned caesarean section on initial mother-infant bonding: mothers’ subjective experiences. Journal of Psychology in Africa, 23, 269-274.
Vasikkaniemi, T. 2013. Vanhempien työ, työn siirräntä kotiin ja lasten hyvinvointi. Kohtaamisia tuulikaapissa. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 462. Jyväskylän yliopisto.
Vehkalahti, R. 2007. Kehu lapsi päivässä. Lasten Keskus. LK-kirjat.
Vesa, P. 2009. Aineistolähtöinen teoria hyvää oloa ja työhyvinvointia edistävästä huumorista hoitajien keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Väitöskirja. Tampereen Yliopisto. Tampere University Press.
Vilkkilä, A. 2015. Lapset kodin tavaramaailmassa: Lapsen tavarasuhteen tarkastelua lapsen ja vanhemman näkökulmasta. Master’s Thesis. University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management.
Volling, B. L., Kennedy, D. E. & Jackey, L. M. H. 2010. The Development of Sibling Jealousy. In book: Handbook of Jealousy: Theory, Research and Multidisciplinary Approaches, 387-417.
Vuori, J. 2001. Äidit, isät ja ammattilaiset. Sukupuoli, toisto ja muunnelmat asiantuntijoiden kirjoituksissa. Tampere: Tampere University Press.
Walzer, S. 1998. Thinking about the baby: Gender and transitions into parenthood. Philadelphia: Temple University Press.
Wang, G., Zhang, Y., Zhao, J., Zhang, J. & Jiang, F. 2020. Mitigate the effects of home confinement on children during the COVID-19 outbreak. The Lancet, 395(10227), 945-947. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIISO140-6736(20)30547-X/fulltext
Waters, S. F., Karnilowicz, H. R., West, T. V., & Mendes, W. B. 2020. Keep it to yourself? Parent emotion suppression influences physiological linkage and interaction behavior. Journal of Family Psychology. https://doi.org/10.1037/fam0000664
Weckström-Lehto, L. Aatoksen viisi vinkkiä lapsiperheen jouluun. Luettu 1.3.2020. https://tinyurl.com/vpuxm2g
Yle 20.5.2020. Study finds increased exhaustion among parents during pandemic. https://yle.fi/uutiset/osasto/news/study_finds_increased_exhaustion_among_parents_during_pandemic/11362062 Ylilehto, H. 2005. Postpartum depression - blocked joy. A salutogenic study of women’s experiences during childbed. University of Oulu.